Ihmisen jalassa on 26 luuta, 55 niveltä, 107 nivelsidettä, 31 lihasta sekä yli 200 000 tuhatta hermopäätettä! Jalat ovat siis monimutkainen rakennelma, joiden hyvinvointi on erityisen tärkeää. Tätä ei usein tule ajatelleeksi ennen kuin jotain on pielessä ja jalan ongelmat alkavat aiheuttaa kipuja. Jalan ongelmat voivat tuntua sekä jaloissa itsessään, mutta voivat heijastua myös ylempänä kehossa polvissa ja lonkissa, jos jalan kivuilta on yritetty suojautua muuttuneella askelluksella. Ei ole poissuljettua, etteikö jaloista lähtevä ketjureaktio voisi yltää myös alaselkään tai jopa niskahartia-alueelle saakka.
Jalkojen ongelmat voivat alkaa mitättömiltä ja varsin pieniltä tuntuvista asioista. Yksi tällainen ovat jalkineet, jotka usein passivoivat jalan lihaksia ja vääristävät askellusta. Passiiviset lihakset surkastuvat ja joutuvat epätasapainoon, mikä voi olla alku koko kehon kineettisen ketjun romahtamiselle. Passivoivat jalkineet ovat esimerkiksi paksupohjaisia, jäykkiä tai kantapäävaimennettuja – varsin normaaleja, jokapäiväisiä kenkiä, siis!
Jalan lihaksia voidaan kuntouttaa ja vahvistaa, aivan kuten muitakin lihaksia. Se onnistuu helposti kävelemällä paljain jaloin ja antamalla jalan lihaksille virikkeitä ilman paksua suojaa. Jalkojen luonnollinen tehtävä on vaimentaa iskuja, mukautua alustan epätasaisuuksiin, viestiä hermopäätteiden avulla aivoillemme alustasta ja pitämään näin tasapainon.
Paljain jaloin kävellessä jalka pääsee vastaanottamaan kuormituksen vastaan koko jalalla. Jalkapohja kuormittuu laajemmalla alueella ja paino jakaantuu tasaisesti – toisin kuin normaalissa kengässä, jossa jalka on suojattu, ahtaasti ja vaimennettu.
Paljasjalkakengillä alkuun jalkojen vahvistamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä
Jos jalat eivät ole päässeet askeltamaan luonnollisesti aikoihin, on ymmärrettävää, että paljain jaloin kävely voi olla epämukavaa ja kaikille alustan epämukavuuksille on herkkä. Eikä nyt siis tarkoiteta vain kodin tai toimiston tasaisen tylsiä lattioita, joissa ei ole jalalle mitään haastetta, vaan muita jokapäiväisiä ympäristöjä. Kaikkialla ei ole myöskään mahdollista tai sopivaa kulkea paljain jaloin, vaikka paljasjalkakävely alkaisi jo muuten olla hallussa.
Molempiin on ratkaisu jo jonkin aikaa suosiossa olleet paljasjalkakengät. Paljasjalkakengissä on ohut, tasainen pohja, jonka läpi pystyy tuntemaan jokaisen askeleen. Kengissä on tilaa varpaille levittäytyä ottamaan vastaan alustan muotoja ja koukistua tasapainon säilyttämiseksi. Paljasjalkakengissä pohjien paksuus on noin 2-5 millimetriä. Mitä ohuempi pohja paljasjalkakengissä on, sitä paremmin jalan pienet lihakset pääsevät aktivoitumaan. Paljasjalkakenkiä on joka tarpeeseen - niillä voi esimerkiksi käydä vaeltamassa, lenkillä, harjoittaa voimanostoa tai vain normaalisti käyttää arjessa.
Paljasjalkakengistä vielä hienostuneempi versio ovat paljasjalkasukat tai paljasjalkatossut. Niiden muotoilu vastaa enemmän sukkaa kuin kenkää ja siitä nimi paljasjalkatossu tuleekin. Niiden pohja on vieläkin ohuempi kuin paljasjalkakengissä – paljasjalkatossun paksuus on jopa alle 2 millimetriä. Paljasjalkatossu on lähes kuin paljas jalka. Alustan muodot tuntuvat paljasjalkatossuissa jalkapohjassa erinomaisesti ja paljasjalkatossu onkin siten aivan erinomainen vaihtoehto siirtyä aavistuksen lähemmäksi maata, jos paljasjalkakengät tuntuvat jo liian paksuilta. Paljasjalkatossut oikeastaan vain suojaavat jalkoja lialta, kuumilta ja kylmiltä pinnoilta ja kosteudelta sekä tuntemattomien katseilta – jos et kehtaa kulkea joka paikassa avojaloin.
Matka kohti luonnollisia, terveitä askeleita voi alkaa jo tänään. Riisu pois kengät ja anna varpaiden hengittää - koukista ja oikaise varpaat, anna niiden kasvaa koko mittaansa, tunne venytys jalkapohjassa ja ota ensimmäinen vapaa askel.
Tutustu tästä kaikkiin valikoimamme paljasjalkakenkiin!
Mikäli haluat keskustella lisää aiheesta tai kysyä jotain ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Autamme mielellämme. Yhteyden saa: 050 466 7269 (ark. 8-18) tai asiakaspalvelu@treenikamat.fi